Olin kattelemas uutta tanttua, tahi sitte paitaa ja verhaa, on nuota päättäjääsjuhulia ja muita kissanristiääsiä tulos. Herraie--  kyllä oli kittanoota mun kokooset järjestähän! TAI sitte jotaki helevetin kauhtanoota, johona näyttää ku olis maha pystys vaikkei ookkaa. Löyrin loppujen lopuksi yhyren hyppöötantun, mutta kotia mennes mietin notta onko musta sitte tullu liianki komia kun ei oma koko muka maharu. Onhan nuo mukulat levittäny luntioomia, ja vuoret venyttäny kikkiäki alemmas..  mutta että olisin muka isoonnu.

Meinasin notta vissihin se pitää sitte laihruttaa. Otatin oikeen kolesterooliarvot ja muut laporatoorios, ja varasin lääkärinki sitte myöhemmäksi, notta teherähän määräaikaastarkastus elikkäs huolto ku kerran elämäntapoja ruvetahan muuttamahan. Luin muutamanki laihrutusartikkelin, leheristä ja netistä, ja kattoon sitä kauhiaa ihimistenhaukkumisohojelmaa perijantaina. ( jos se tantta tulis mun jääkaapille kaivelemahan ja mua haukkumahan niin heittääsin sen niskaperseottehella porstuahan ja siitä pihalle)

Tulin siihen tuloksehen että pitääs syörä, mutta vähemmän. Pitääs syörä vähemmän rasvaa, hiilihytraattia ja kaikkia muutaki. Pitääs syörä enemmän roteiinia. Pitääs syörä kermaa ja voita muttei mihinää nimes leipää tai perunaa. Ja sitte pitääs välttää eläänrasvoja. Juuston pitääs olla korkeentaan 15 rosenttista, mutta laittituottehet on pahasta.

Ota ny siitä sitte selevää!

Tuli sitte se lääkärinaika.

Kolesterooliis ei oo mitää vikaa,  painetta ei oo liikaa suonis eikä silimis. Kusiki on tarpeheksi puhurasta, enkä moo liian imeläkää. Inreksiki on kuulemma kohorillansa tämän ikääselle ihimiselle. Tultihin siihen tuloksehen notta syön niinku ennenki, ja ostan isoompia vaattehia. Mun kroppani ei oo suurentunu, malli on vain vähä muuttunu-- ja vaattehien koot pienentyny.

Notta terveesiä vaattehien suunnittelijoolle-- tehkää vaattehia ihimisille eikä heinäseipähille.